Aiemminkin olen yritellyt lukemiseen, kirjoittamiseen ja blogihaasteisiin osallistumiseen liittyvää blogia. Nytpä kirjoittamisesta, lapsesta saakka rakkaasta harrasteesta, voisi tulla entistä tärkeämpi elämän sisällön osa.
Bloggaaminen on tapa säilyttää kirjoittamisen ilo. Kyllä, kielitoimisto suo käytettävän rinnakkain sanoja bloggaaminen ja blogaaminen.
C ääntyy klassisessa latinassa k:na. Latinaa on hauska rakastaa, jos sitä ei tarvitse osata.
Daniel pärjäsi vanhassa kertomuksessa hyvin isojen kissojen kanssa.
Eläinrakkaus määrittää valintojani monín tavoin. Kotona on kaksi karvakorvakissaa, kosmetologi ja hortonomi.
Fiilistely on ajanviettoa ja lomailutapa.
Gurmee vai gourmand? Tykkään ruoanlaitosta ja syömisestä. Kattiloissa silti usein kotiruokaa, vaan ripaus chiliä sopii sienikeittoon kookosmaidon kaveriksi.
Hiljaisuus ei minua häiritse. Aktiiviset päiväni ovat usein täynnä hälinää, enkä kotona automaattisesti pane musiikkia soimaan.
Iltaisin piristyn kuin kissa, ellei työrytmi käännä minua pakkoaamuun.
Juhlahetki on arjen osa.
Kirjastonhoitaja oli lapsuuden toiveammatti, kunnes tajusin, että moisessa hallintovirassa mietitään rahankäyttöä eikä lukemista.
Lukutoukka ei pääse ahmimisiästä, vaikka kuinka vanhenee.
Muistelmista parhaita ovat päiväkirjat ja kirjekokoelmat. Haavio – Koskimiehen 50-luvun tytöt ja 50-luvun teinit rahjustivat kirjastokassissa yhteen aikaan edestakaisin.
Napostelu. Runojen ja muiden herkkujen.
Ominta puuhaani on kielenhuolto. Arkityö on paljon muutakin, mutta vihdoin on käsissä romaanikäsikirjoitus, jonka yhdyssanat vedän yhteen. Jopa palkkaakin luvassa! Kerron, kunhan kirja on kustannettu.
Paperiset muistikirjat mieluisia käyttöliittymiä. Kasa tyhjiä muistikirjoja pitää aina olla kotona. Jonain yön hetkenä uutta kumminkin tarvitsee.
Q valvotti isoäitiä, minuakin nykyään joskus.
Ruskea ei ole värini. Muuten olen synesteesikko ja näen väreinä vaikkapa ihmiset tai tuoksut.
Suola- ja sokeritasapaino. Mukavaa elämässä.
Tatti. Oma olemisen tapa joskus jököttämistä. Pannulla kesäherkku.
Umpisukkelossa tarinamaailmassani joskus. Vaikea kömpiä vastaamaan sosiaalisuuden vaatimuksiin sieltä.
Vuolassanaiseksi on sanottu.
Winnie the Pooh. Olen pupuhullu, en nalleihminen. Nalle Puhissa parasta on kehräävä tiikeri.
X. Innostuisinko viimistelusta, jos haaraperushyppy saisi ajattelemaan kirjaimia, niitä ilmaisutapana kaikkein tutuimpia. Muistatteko Kiljusten aakkoset?
Yksin ei ole paha olla. Yksinäisyys ja yksinolo ovat aivan eri käsitteitä. Tarvitsen sitä ns. luolaa paljon, vaikken ole mies.
Zzz. Kissojen kanssa kuorsataan kolmestaan. Tänäänkin myöhästyin pyykkituvasta sen vuoksi.
Åland. Omenaretki Oolantiin toivelistalla. Tästä ei vielä ole toivepostausta Popot pogoillen -matkablogini sivulla.
Ällistys niinä hetkinä, kun mietin, osaanko erottaa tarkkanäköisyyden kylmyydestä.
Ö-mappi lienee kirjoittajan tuttu. Minulla kaikki muistikirjat tallessa 8-vuotiaasta, nekin, joita punastelen enkä koskaan lue.